Sitä saa mitä tilaa

Kävimme tässä jokin aika sitten taas vaihteeksi Tallinnassa pyörähtämässä. Siellä onkin nyt tullut käytyä pienen ajan sisällä moneen kertaan. Viime vuonna kävimme Hra Een kanssa kahteen kertaan: ensin kesälomalla ihailemassa vanhaa kaupunkia ja kirkkoja (minä kun tykkään käydä kirkoissa ja ihan erityisesti ortodoksikirkoissa) ja sitten kävimme uudestaan marraskuun lopussa katsastamassa paljon puhutun joulutorin. Täytyy sanoa, että etelänaapuri on kovasti muuttunut edukseen siitä, kun siellä joskus vuosituhannen vaihteen aikoihin viimeksi kävin - saati sitten 90-luvun puolivälin, kun kuvaan kuului käydä Mustamäen torilla hakemassa piraattipaitoja ja -levyjä...! Etenkin kesäinen Tallinna on varsin viehättävä retkikohde. Ehkä nyt kuitenkin menee hetki ennen kuin taas uudestaan päätämme sinne matkata.

Aleksanteri Nevskin katedraali Toompealla.

Portaat Olevisten kirkon 124-metriseen torniin.

Kivihuoneen kuninkaallisen sininen
kiviseinävessa.

Gotthard Residents -hotellin mielenkiintoinen
kivikellarihuone Tallinnan vanhassa
kaupungissa.

Kirkontornista näkyy kirkkoja.

Pieniä savitaloja.

Tallinnan joulutorilla.

Tällä viimeisimmällä kerralla saimme matkaseuraksi pikkuserkkuni miehensä kanssa. Kävimme kiertelemässä ostoskeskuksia ja teimme tietysti löytöjäkin. Itseäni kiinnostivat erityisesti Tallinnan lelukaupat ja niiden valikoimat, sekä käsityöliikkeet. Löysinkin mukaani alennuksessa olleen Moxie Teenz Gavinin ja ihanaa 100%:sta villalankaa sekä erilaisia värikkäitä huovutusvilloja, joita sai mukavasti ostaa sellaisen palan kuin halusi. Yhteistä kieltä ei käsityöliikkeen myyjän kanssa löytynyt, mutta asiointi sujui mukavasti siten, että kumpikin puhui omaa kieltään ja ymmärsimme toisiamme vallan hyvin. Ystävällinen hymy puolin toisin auttaa jo kummasti!

Jossain käymistämme ostoskeskuksista ihailimme pikkuserkkuni kanssa Desigualin liikkeen näyteikkunoita,  mutta emme edes menneet käymään sisällä. Ajattelimme, ettemme kuitenkaan olisi raaskineet mitään ostaa, enkä muutenkaan ollut hankkimassa mitään vaatetta. Jokin noissa värikkäissä ja jokseenkin erikoisissa vaatteissa kuitenkin aina pistää silmään ja nytkin taisimme molemmat haaveilla, että joku Desigual-vaate olisi kiva omistaa. Tai vaikka laukku!

Olen parin viime vuoden aikana koettanut muuttaa tiettyjä asioita ajattelutavassani. Voisi sanoa, että monessakin tilanteessa vanha mottoni olisi kuulunut: "pessimisti ei pety." Vähitellen aloin kuitenkin miettiä toisenlaista ajattelumallia. Yritin saavuttaa yleisesti ottaen positiivisempaa lähestymistapaa asioihin mm. Positiivarien kautta, mutta jostain syystä se ei vielä sitä kautta onnistunut. Nyt näiden viime vuosien aikana olen törmännyt toistuvasti ajattelumalliin, jossa uskotaan, että "sitä saa mitä tilaa". Se tapa vain millä nuo "tilaukset" toimitetaan perille, saattaa olla yllätys. Joka tapauksessa jos uskoo, että epäonnistuu aina kaikessa, tulee taatusti kohtaamaan nimenomaan sitä epäonnea. Jos sen sijaan ajattelee, että elämä on oikeastaan aika mukavaa, on se sen mukavampaa jatkossakin. Ja kun oikein kovasti uskoo, että seuraavan kulman takana odottaa juuri sellainen puolisoehdokas, mitä on aina toivonutkin, sellaiseen tulee näemmä myös törmäämään. ;)

Melrose tapaa Gavininsa.

Rakkautta ensi silmäyksellä.

Arkielämässä toki on edelleenkin ajoittain vaikea muistaa välttää kaikenlaista kielteisyyttä ja sen kautta ajattelemista. Hauskoja isompia ja pienempiä muistutuksia positiivisen ajattelun voimasta tulee kuitenkin eteen jatkuvasti. Luin Ulvilassa käydessämme taas pinon erilaisia naistenlehtiä ja helmikuisessa Kodin Kuvalehdessä oli mielenkiintoinen haastattelu Pirjo Heikkilästä. Hän kertoo kuinka hänelläkin on ollut omat vaikeutensa päästä urallaan etenemään, sillä hän ei millään päässyt teatterikouluun, vaikka kuinka monta kertaa yritti. Toisaalta hän kertoi uskovansa vakaasti siihen, että jos jotain todella haluaa, sen myös saa, sillä universumi vastaa kyllä. Pirjo jatkaa: "Kaikki työunelmani ovat toteutuneet, mutta koulu ei ollut oikea tie."

Itse sain taas pienen muistutuksen toiveiden toteutumisesta ja "tilausten perille toimittamisesta", kun vajaa kaksi viikkoa Tallinnasta palattuamme kävin kirpparilla Pirkkalassa. Eräässä myyntipöydässä nimittäin roikkui ihan uudenveroinen geisha-kuvioinen Desigualin takki! Kaiken lisäksi tässä pöydässä kaikki tuotteet olivat -50%:n alennuksessa, sillä myyjä oli seuraavana päivänä tulossa hakemaan myymättä jääneet tavaransa kirpparilta pois. Pakkohan tuota takkia oli sovittaa ja sitten myös ostaa se, kun se jostain kumman syystä sattui olemaan vielä kaiken lisäksi omaa kokoani. Elävän elämän pieniä toteutuneita haaveita.

...ja takki takaa.

Takki edestä...